Julkaistu Jätä kommentti

Suodatinmateriaalit

Lampisuodatinmateriaaleja on yleisesti kolme: Mekaaniset, biologiset sekä kemialliset. Hyvä suodatin yhdistelee näitä kaikkia.

Mekaaniset suodattimet keräävät vedestä partikkelit ja suodatustehokkuus on suhteessa silmäkokoon.
Silmäkoko ilmoitetaan usein microneissa (tai mikroni, um) joka tarkoittaa yhtä millimetrin tuhannesosaa. Käytännössä kaikki alle 40 um partikkelit ovat silmälle näkymättömiä.
Bakteerien koot ovat yleensä 0,5-50 micronia, leväsolu halkaisijaltaan 1,5-150 micronia (mutta pituus voi olla suurempi). allassuodattimissa melko yleinen silmäkoko on 200-800 micronia.

Yleisimmät mekaanisen suodattimen materiaalit ovat metalliverkot, vaahtomuovit, villat, matot ja kankaat. Myös hiekka on harrastajien keskuudessa suosittu halvan hintansa vuoksi, vaikka etenkin koi-altaissa se tukkeutuu verrattain helposti. Kuitenkin kaikki mekaaniset suodattimet vaativat myös säännöllistä puhdistusta tai vaihtoa niiden tukkeutuessa suodatetuista partikkeleista. Hienoimmissa kaupallisissa laitteistoissa puhdistus onkin tehty automaattiseksi esimerkiksi painevesisuihkulla tai paineilmalla. Mitä pienempi pinta-ala ja mitä pienempi silmäkoko, sen useammin suodatinta pitää huoltaa. Lampisuodattimissa yleinen huoltoväli on 1-2 viikkoa riippuen vuodenajasta.

Biologiset suodattimet perustuvat bakteeritoimintaan jossa bakteerit hajottavat jätemassan ammoniyhdisteet nitriiteiksi ja nitraateiksi.
Biologinen suodatinmateriaali tarjoaa kasvupinnan bakteereille ja ovat usein joko muovikappaleita, keraamisia tai luonnonkiviä. Myös vaahtomuovit ja matot toimivat kasvualustana bakteereille.
Olennaista biologiselle suodattimelle on bakteerien kasvupinta-ala sekä veden vaihtuminen sen ympärillä. Lisäksi bakteerit tarvitsevat toimiakseen jatkuvasti happea. Hyvä bakteerisuodatin ei tarvitse juurikaan huoltoa.

Kemialliset suodattimet ovat lampisuodatinympäristössä usein zeoliittia, aktiivihiiltä tai fosfaatinpoistokemikaalia.
Aktiivihiili poistaa vedestä väriä ja hajuja, zeoliitti taas puhdistaa vedesä ammoniyhdisteitä. Fosfaatin ja nitriitin poistokemikaalit vähentävät niiden määrää vedessä hilliten levän kasvua.

Esimerkkejä yleisimmistä suodatinmateriaaleista:

Japanilainen matto (japanese matting)

Japanilainen matto on valmistettu muovikuiduista (esim. polyuretaani) ja sitä on helppo leikata sopivan kokoiseksi. Se on pinnaltaan karkeaa ja pysyy siksi hyvin paikoillaan suodattimissa. Tarjoaa myös hyvän kasvualustan bakteereille.
Karkeuden vuoksi se on myös suhteellisen helppo puhdistaa juoksevassa vedessä. Suosituin materiaali kaupallisissa suodattimissa. Vaahtomuoviset ja kankaiset matot ovat parempia mekaanisessa suodatuksessa, mutta tarjoavat vähemmän kasvupintaa bakteereille.

K1 tai Kaldnes

K1 tai Kaldnes on muovista valmistettu neliaukkoinen pelletti joka tarjoaa bakteereille ulkosivuillaan kasvupinnan. Kevyellä ilmastuksella kaldnes on hyvä biologinen suodatin. Kaldnes-media on myös helppo puhdistaa liikuttamalla sitä voimakkaassa vesi- tai ilmavirtauksessa.
Hyvin yleinen materiaali kaupallisissa suodattimissa. Erilaisia kokovariaatioita on esimerkiksi pienempi micro ja 19-aukkoinen K3 tai viisiaukkoinen K5. Suosituin alkuperäisvalmistaja on Evolution Aqua, mutta myös muita on markkinoilla.

Kivet ja biopallot

Suodatinkivimateriaalit ovat huokoisia ja tarjoavat hyvän sekä suuren kasvualustan bakteereille. Samaa ominaisuutta jäljitellään muovisilla tai keraamisilla biopalloilla. Suodatinmateriaali onkin enemmän biologinen kuin mekaaninen jolloin on suositeltavaa käyttää mekaanista suodatinta ennen.

Julkaistu Jätä kommentti

Verkkokauppamme on nyt avattu!

koi 🙂

Olemme vihdoin avanneet verkkokauppamme. Vaikka tuotteita on näin aluksi vähän, lupaamme että lisää on tulossa. Seuraa sivuamme ja tilaa uutiskirje jos haluat pysyä mukana. Tai käy tykkäämästä meistä Facebookissa!

Arvostamme myös vinkkejä kanssaharrastajilta millaisia tuotteita haluaisitte. Vinkkejä voi antaa esimerkiksi vastaamalla tähän uutiseen tai Facebook-sivuillamme.

Avajaistarjoukset ovat voimassa tämän kuun loppuun jossa myymme varastoamme lähes omakustannehinnalla. Ja toimituskulut ovat vain 5,99€!

Samalla avaamme 3D tulostuspalvelun joka palvelee tietysti myös maanlaajuisesti. Yritys toimii Kotkan alueella joten tulostuskappaleiden kohdalla on mahdollista myös neuvotella nopea nouto.

Tervetuloa ostoksille!

Terveisin,
Lampitarvikekauppiaat Miia ja Toni

Julkaistu Jätä kommentti

Verkkokauppa avataan pian!

Varastomme on nyt siinä tilassa että pääsemme avaamaan verkkokaupan pian. Lisäksi tulemme tarjoamaan ohella 3D-tulostuspalvelua Kotka-Hamina-Kouvola alueelle.

Tuotteita pääsee jo selaamaan verkkokaupassa, maksutavat vielä puuttuvat hetken aikaa. Verkkokaupan avajaisista tiedotamme erikseen ja luvassa on luonnollisesti myös avajaistarjouksia. Tervetuloa myöhemmin takaisin!

Julkaistu Jätä kommentti

Akvaponinen viljely

Aquaponics eli akvaponinen viljely on järjestelmä jossa kasvintuotanto yhdistetään kalantuotantoon.
Symbioottisessa järjestelmässä kalojen kasvatuksesta tulevat ravinnepäästöt hyötykäytetään kasvien kasvatuksessa kierrättämällä. Se toimii kiertotalouden periaatteen mukaisesti, jonka päämäärä on välttää jätteen syntymistä.
Kalojen jätteet toimivat kasveille lannoitteena samalla kun kasvit puhdistavat kalojen veden.
Suurin hyöty kasvien kasvatuksessa on veden säästäminen sillä järjestelmä kierrättää samaa vettä uudelleen.

Yksinkertaisimmillaan akvaponin viljely on hydroponinen järjestelmä jossa vesi kiertää kasvien juuristossa tukirakenteen joukossa. Yleisimmin käytetty tukirakennemateriaali kasville on kevytsora joka tunnetaan nimillä leca sora tai ruukkusora. Tukimateriaalin pitää olla riittävän karkeaa jotta se ei kulkeudu kala-altaaseen veden mukana.
Lisäksi kasvien juuret tarvitsevat ilmaa johon yksinkertaisin ratkaisu on tyhjentää vettä lappokellolla eli kellosifonilla (engl. bell siphon) jossa kasvatuslaatikon veden pinnan korkeus vaihtelee kellon rakenteen mukaisesti.
Ennen veden pumppaamista kala-lammikosta kasvialtaisiin se pitää puhdistaa kiinteästä jätteestä suodattimella koska kasvien on tarkoitus hyödyntää vain veteen liuenneita ravinteita.

Kellosifoni


Lappokellon toimintaperiaate on yksinkertainen. Pumppu nostaa kasvatusaltaan ja kellon veden pintaa kunnes saavutetaan piste (1.) jossa käynnistyy altaan tyhjentävä lappomekanismi. Koska kello on päältä suljettu, lappo tyhjentää veden kunnes kellon alareunassa olevat reiät (2.) saavat ilmaa. Poistuvan veden virtauma pitää olla suurempi kuin altaaseen tulevan veden.


Lappokellon 3D-tulostettuja osia tulossa pian myyntiin verkkokauppaan!

Linkkejä aiheesta:

https://www.fao.org/teca/es/technologies/8350

https://yle.fi/uutiset/3-10405338

https://fi.decor-modern.com/7473041-aquaponics-system-learn-all-about-this-remarkable-culture-method

Julkaistu Jätä kommentti

Pumpun, suodattimen ja putkien mitoituksia

Vaikka kevät on pitkällä, voi monella olla vielä lammen putkistojen, letkujen ja pumppujen valinta vielä epäselvä. Minkä kokoisen pumpun valitsen? Minkä kokoisella letkulla voin siirtää veden pumpulta? Mikä olisi hyvä suodattimen osien välisten putkien koko?

Allaspumpun pitää vähintään siirtää tunnissa puolet altaan tilavuudesta eli esimerkiksi 10 kuution allas tarvitsee vähintään pumpun jonka siirtokyky on 5000 litraa tunnissa. Koikarppialtaan vaatimus on suurempi, vesimäärän pitäisi vaihtua kerran tunnissa. Lisäksi pumpun valinnassa pitää kiinnittää huomiota sen nostokykyyn ko vesimäärällä. Mikäli käytetään skimmeriä ja useampaa suodatintynnyriä, virtauskyvyn pitää olla suositeltu skimmerialtaan ja ylimmän suodattimen vedenpinnan korkeuserotuksella. Tämä ei ole yleensä ongelma koska lammikossa harvemmin on nostotarvetta yli 2 m korkeudelle.

Siirtoletkun valinnassa kannattaa varoa alimitoitusta. Virtausvastus voidaan mitata m H2O yksikössä joka tarkoittaa pumpun takana olevaa virtuaalista vesipatsasta vastassa, esimekiksi 1 m H2O virtausvastus tarkoittaa että pumpun pitää kyetä nostamaan vettä 1 m korkeammalle kuin korkeusero todellisuudessa on. Lähtökohtaisesti liitokset ja letkut on hyvä mitoittaa siten että virtausvastus olisi alle 5 m H2O jo energiatehokkussyistä. 0,5 m H2O tai alle on jo hyvä lukema. Alla keräämäni taulukko yleisimmille letkuille 10 m matkalle. Vaaka-akselilla virtausmäärä litroina tunnissa ja pystyakselilla virtausvastus m H2O. Käyrät eri kokoisille siirtoputkille/letkuille. Omassa altaassa Ubbinkin 3900 L/h pumpussa on siirtoletkuna 1″ (25 m) puutarhaletku.

Suodattimien valumaputkistossa pitää varmistaa että vapaasti valuva vesi on mitoitukseltaan vähintään tuplat pumpun siirtokyvystä. Tosin jopa 32 mm viemäriputki kykenee siirtämään metrin pituisena 12 kuutiota tunnissa mutta asia on hyvä pitää mielessä. Itse olen suosinut omassa 3,5m3 lammikossa 50 mm viemäriputkea joka on ollut vielä riittävä tehokkammallekin pumpulle. Alla olevassa kaaviossa putken pituus vaaka-akselilla ja pystyakselilla veden valumamäärä kuutioina tunnissa. Käyrät eri kokoisille putkille.